Niemen kulttuurikylät

Löydät lisätietoa Niemen Kylistä tästä

https://www.pelkosenniemi.fi/download/Kylat_ja_luonto.pdf

Aapajärvi

  • Aapajärven kylä sijaitsee 20km kirkonkylältä pohjoiseen ja sen asuttaminen alkoi 1900-luvun alussa ja suurin osa tiloista asutettiin sotien jälkeen eli kylä on tyypillinen asutuskylä.
  • Vuonna 1946 perustetussa koulussa opetusta jatkettiin vuoteen 1971 ja enimmillään oppilaita oli yli 100.

Arvospuoli

  • Arvospuolen kylä sijaitsee 7km kirkonkylältä Kemijokea alavirtaan joen itäpuolella.
  • Arvospuolella on kyläkumpu ja Kemijokeen laskeva voimakkaasti mutkitteleva Arvosjoki, jonka varrella on yksi Pelkosenniemen suosituimmista lintujen tarkkailu- ja retkeilypaikoista.

 

 Härkäjoki

  • Härkäjoen kylä sijaitsee 38km kirkonkylältä pohjoiseen.

 

Kairala

  • Kairalan kylä sijaitsee 10km kirkonkylältä pohjoiseen.
  • Kylän läpi virtaa Kitinen (yksi kolmesta Kemijoen päävirrasta).
  • Kairalan kylään ensimmäiset asukkaat saapuivat 1600-1700-lukujen vaihteessa.
  • Lapin sodan aikana kylän itäpuolen rakennukset tuhottiin, mutta länsipuolen rakennukset säilyivät täysin.
  • Kairalan-kylän esittelyvideo: http://www.youtube.com/watch?v=tfy0_zGp5v8

 

Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta

  • Pelkosenniemen kunta sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa.
  • Kunnan asukasluku on 969 (31.8.2013) ja väestötiheys on 0,53 asukasta/km2.
  • Pelkosenniemi on asukasluvultaan Lapin maakunnan pienin kunta.
  • Pelkosenniemen pinta-alaa kunnalla on 1881,73 km2, josta 45,39km2 on vesistöjä.
  • Pelkosenniemen naapurikunnat ovat Kemijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä.
  • Pelkosenniemi sijaitsee kolmen joen risteyksessä (Kemijoki, Kitinen ja Luiro), josta jokivedet jatkavat Kemijokena Kemijärvelle ja siitä edelleen Perämereen asti.
  • Pelkosenniemen kunnan eteläraja oli Lapinmaan rajana noin 500 vuoden ajan.
  • Lapin ja Lannan rajan ylitti ensimmäisenä 1660-luvulla Paavali Pelkonen, jonka asuinkentän mukaan kunta on saanut nimensä.

Pelkosenniemen kunta facebookissa:

https://www.facebook.com/pages/Pelkosenniemen-kunta/221510401314580?fref=ts

Pelkosenniemen kirkonkylän esittelyvideo:

http://www.youtube.com/watch?v=X88hXi9CQpo

Pelkosenniemen kirkonkylä-kuvagalleria

http://aikioniemi.kuvat.fi/kuvat/Pelkosenniemi/

Kiemunkivaara

  • Kiemunkivaaran kylä sijaitsee 12km kirkonkylältä etelään Pelkosenniemen kunnan ja Kemijärven kaupungin rajalla.
  • Kiemunkivaaran kylä on asutettu molemmin puolin Kemijokea ja kylä on tunnettu venehuoneistaan.

 

 Luiro

  • Luiro sijaitsee noin 7km Kairalan kylästä itään.
  • Kylä on muodostunut Luirojoen varrelle noin 5km pitkälle kannakselle.
  • Luiron kylämaisemaa leimaa tasaisuus ja kylän ympärillä on kymmeniä kilometrejä vaikeakulkuisia soita, jotka suojasivat asutusta myös sotien aikana.
  • Luiron kylälle on ominaista vanha kylätie, hoidetut pihapiirit sekä näitä ympäröivät pellot.

Moitaselkä

  • Moitaselän kylä sijaitsee 30km kirkonkylältä etelään.

 

Pyhäjärven kylä

  • Pyhäjärven kylä sijaitsee 15km kirkonkylältä lounaaseen Pyhätunturin kainalossa Pyhäjärven pohjoisrannalla.
  • Pyhäjärven kylältä on hienot näkymät kaakkoon Soutajatunturille sekä etelään Pyhätunturille.
  • Pyhäjärvellä on alueen kylistä eniten uudisrakentamista, koska sijainti on lähellä Pyhätunturia.

 

 Pyhätunturi

  • Pyhätunturi on Pelkosenniemen ja Kemijärven kuntien alueilla sijaitseva lähes kymmenen kilometrin pituinen tunturijono, joka on muodostunut yli kaksi miljardia vuotta sitten.
  • Tunnetuin huippu on itäinen Kultakero ja muut laet (kerot) länteen päin ovat Ukonhattu sekä korkein huippu Noitatunturi (540m) ja Seitakero, joiden jälkeen ovat matalammat Laakakero ja Peurakero.
  • Tunturijono jatkuu luoteeseen Luostolle saakka.
  • Koillispuolella Pyhäjärven itärannalla on 370-metrinen Soutaja.

 

 Saukkoaapa

  • Saukkoaapa sijaitsee noin 15km Pyhätunturilta.
  • Kylä on malliesimerkki jälleenrakennuskauden asutuskylästä.
  • Kylän asuttaminen alkoi vuonna 1951.
  • Kylä hiljeni 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, kun Ruotsiin muutto ja yleensäkin maaltamuutto lisääntyi.

 

Saunavaara

  • Saunavaaran kylä sijaitsee 6km kirkonkylältä etelään Kemijoen rannalla.
  • Saunavaara on Pelkosenniemen vanhimpia kyliä ja se on yksi valtakunnallisesti merkittävimmin rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

 

Suvanto

  • Suvannon kylä sijaitsee Kitisen (yksi kolmesta Kemijoen päävirrasta) varrella noin 11km Pelkosenniemen kirkonkylästä luoteeseen.
  • Suvannon kylä on Lapin ainoa sodilta säästynyt Perä-Pohjolaista rakennustyyliä edustava kyläkokonaisuus, jonka rakennuskanta on osin jopa 1600-luvulta.

Kuvagalleria

https://www.pelkosenniemi.fi/download/Kylat_ja_luonto.pdf

https://www.pelkosenniemi.fi/download/Pelkosenniemi.pdf

ski.pyha.fi

Pelkosenniemi ja sen kylät – esittelyvideo

Melekosen pieni – Pelekosenniemi-blogi

Lappilaiset kylät

 

Lapin tarinakylät

Pelkosenniemellä Kairala ja Suvanto

Tarinakylät SCR (pfd)

Kyseessä on hanke, jossa kerätään faktatietoa kylien historiasta sekä fiktiivisiä tarinoita ja kokemuksia kylästä ja kyläläisiltä. Tarinat esitetään tekstin, äänen ja videon muodossa mobiilisovelluksessa, jonka matkailija voi ladata puhelimeensa esimerkiksi lentokentällä, vuokra-autossa tai matkailuneuvonnassa. Sovellukseen rakennetun reitin varrelta löytyy kuusi hankkeessa mukana olevaa tarinakylää; Vuotso, Kierinki, Joutsijärvi, Suvanto, Kairala ja Oinas. Kyläreitit suunnitellaan kylissä keskeisille ja kyläläisille merkityksellisille paikoille.

Tarinakylä-hankkeessa toteutetaan paikalliseen historiaan ja kyläkulttuurin pohjautuvia käyntikohteita, jotka ovat aina saavutettavissa. Jokaisesta kylästä valitaan asiantuntijan avulla 5 tarinaa, joista kaikista tehdään 2 minuutin video sovellukseen. Tarina-aihioita ovat paikallinen arki, myytit ja kummitustarinat, hauskat sattumukset, historia sekä legendat.

Tarinakylä-hankkeessa kehitetään uudenlainen ja täysin digitaalinen kulttuurimatkailukäyntikohteiden konsepti Keski- ja Itä-Lapin kunnissa. Hankkeen toimenpiteille nähdään tarve sillä alueella kulttuurimatkailukohteiden ja palveluiden kehittäminen on koettu haasteelliseksi hitaasti kasvavan asiakasvirran vuoksi. Uusia yrittäjiä ja palveluja on vaikea houkutella kyliin luonnollisen asiakasvirran, jonka peruspalvelut (esimerkiksi majoitusliikkeet ja ravintolat) muodostavat, puuttuessa. Sen sijaan, että kehitettäisiin suoraan alueiden välisenä yhteistyönä uutta liiketoimintaa kyliin esim. yrittäjien ja kyläyhdistysten matkailutuotteina, halutaan hankkeessa yhteistyöllä kehittää ja kasvattaa asiakasvirtaa kylissä aina saavutettavien käyntikohteiden muodossa ja sitä myötä rohkaista uusien palvelujen, tuotteiden ja liiketoimintamuotojen syntymistä kyliin ja käyntikohteiden ympärille.